12. Aina valmiina

Partiolainen on hyvä ystävä ja jokaisen partiolaisen veli.

Levitämme vastahankitun, ulkopanijan perusvarusteen, muovieristeisen viltin syksyisen metsäkaistaleen varvikkoon. Valepuku on kaiken aa ja oo, joten olemme pukeutuneet juoksijoiksi. Hänellä ei ole juoksutrikoiden alla alusvaatteita ja sekunneissa olemme molemmat alasti.

Partiolainen on hyödyksi ja avuksi muille.

Hän laukeaa suuhuni ja nostan Hänet ratsaille. Urbaanissa luonnossa törmää sekä hylättyyn nojatuoliin, että ihmisiin - asioita, joille ei voi mitään. Kuusen suojassa on turvallista jos varmistaa, ettei polku kulje käytännössä piknikviltin kulmalta. Äänet lähestyvät. Siellä ihmetellään käpyjä - ja löytyypä täältä sienikin. Vittu.

Partiolainen säilyttää mielensä valoisana vaikeuksissakin.  

Toimen Poikien aamuretki kulkee aivan vierestä. Saamme ennätysvauhdilla puettua päällemme. -Mehua tässä latkitaan. Pikkupallerot eivät meitä noteeraa, mutta h.ä.n.e.n. p.y.h.y.y.t.e.n.s.ä* kylläkin. Tuo silavasäkk... yli-ikäinen Hupu katselee syyttäen, vaikka kaikille on selvää, että kannattaisi keskittyä samoiluun tai kauaa ei kapea polku riitä.

Kipittelemme muutaman sata metriä ja suoritamme loput pikaisesti takaapäin. Joku urpo lenkkeilee voimalinjojen alla, mutta sudenpennuilta olemme turvassa.  5...4...3...2...1... Pum. Täytyykö tässä jatkossa toivoa sadetta vai muuttaa maalle.



* Hillittömän Ärsyttävä Nussijoiden Erehtymätön Narauttaja sekä Pienen Ympäristönsä Häpeämätön Ymmärtäjä että Yritteliäs Tuomenmarjojen Eksentrinen Nussivien Samoilijoiden Älyttäjä.

11. Juhla-päivällinen

Ensi tapaamisestamme ei ole vielä kokonaista vuotta, mutta pikavuorolaisilla ei ole aikaa odotella. Varasimme majoitustilat siitä samasta läävästä, josta kutina alkoi. Nostin käteistä, sillä kortilla maksaminen ei kuulu tähän kuvioon tai näihin nuhjuisiin majataloihin.

Hän näytti aamulla upealta mekossaan. Töistä nussimaan karkaaminen tuntuu edelleen hillittömän hauskalta. Niinkuin silloin. Salaparina pyöriminen on hauskaa ja petän Häntä vain Hänen kanssaan. Työpäivä päättyy kolmelta. Ehdottoman epäselvää ja muka huolestuneen kuuloista hajamielistä muminaa, läppärin kansi kiinni ja palaverista poistuminen. On hauska huomata, että opetellut kikat tulevat selkäytimestä kun niitä tarvitaan.

Haen Hänet töistä ja ajamme kutupaikkaamme. Olisiko pitänyt varata kondomeita? Ehkä suojautuminen yksiavioisessa parisuhteessa antaisi kristillisesti ajatellen jonkun iljettävän lisäboostin. Kun tässä ollaan melkein varkaissa. Leikitään ainakin.

Oven lukko naksahtaa kiinni. Hänellä ei ole mekon alla mitään. Ihana yksityiskohta, jonka huomasin jo autossa. Hänen nännejään ei puuvillalla vangita. Herkulliset nipukat. Valmiina minulle.

Kävellessämme posket punaisina autolle meitä vastaan tulee Lemminkäisen ohukainen ja paksukainen. Paheksuva katse paljastaa heidän arvaavan kuka äsken huusi nuuksionkoiraa niin, että thai-siivooja valahti hetkessä valkoiseksi. Joko tiestö on siinä kunnossa, että ehtii neonvaatteissa huokaisemaan vai mitä siinä toljotatte?

10. Stand by me

Kirjallis-filosofinen kannanotto, suhteemme, valmistautuu syksyyn. Ilmojen viileneminen ja pimenevät illat muistuttavat vuodenajasta, jolloin tapasimme. Odotan kieltämättä myös Hänen mustien sukkahousujen verhoamia sääriään, koska pidän lycrasta. Mustat sukkahousut kuuluvat syysarkeen. Odotan syksyä ja talvea.

Nautintojen privatisointi ei sovi kesäloman viimeiseen viikonloppuun. Pitsa maistuu parhaimmalta kun loosi täytetään vain toiselta puolelta. Miksi olla vastapuolella kun vieressä voi koskettaa? Naapuripöydän isukkia vituttaa kuhertelumme, eikä hän sitä peittele. "Psst... katse lautaselle, ettet ala etsimään salasuhteen merkkejä vaimostasi, joka on muuten aivan eri liigaa kanssasi".

Ostin Hänelle suhteemme ensimmäiset pikkuhousut. Ne maksoivat kaksikymmentäkuusi euroa ja siihen hintaan ne peittävät Hänen täydellisen peppunsa. Ihailen avoimesti Hänen paljaita pakaroitaan, mutta mielijohteen vuoksi piilotan nuo herkulliset kannikat ainakin hetkeksi. Samalla matkalla kävimme ensimmäisessä taidenäyttelyssämme. Kirjoitin vieraskirjaan nimemme, vaikka mieli teki kirjoittaa: en ymmärtänyt mitään ja oli tosi paskaa.