15. Joitakuita ei elämä oikein pue

Elämä on vakiintunutta. Hän käy zumbassa ja minä... No, näytän upealta kunhan en joudu liikaa palaveeraamaan. Sellainen väsyttää minua.

Olo on kuin James Bondilla. Upeita naisia ei vain näy. Siis Hänen lisäkseen. Olemme ostamassa kumista instrumenttia alan liikkeessä. Hyllyjä täyttävä, suunnilleen Hänen ikäisensä nainen kiinnittää huomiomme. Tai ainakin minun huomioni. Aika hauskannäköinen nainen - näissä paikoissa kun on tavallisempaa törmätä vatsakkaisiin hikiläjiin. Hän siristää silmiään katsoessaan tiskin taakse palaavaa naista. Mainosflaijerin mukaan kyseessä on Monica, tumma, hinnastonmukaisten taksojen mukaan tanssiva kaunotar.

Hän ehdottaa, että menemme katsomaan tanssia. Kukaan ei tanssi selvin päin-periaate joutaa romukoppaan. Joutsenlammen - ja tyttöystäväni zumbaamisen suurena ystävänä tarjoan mielelläni tämän tanssielämyksen Hänelle. Kaivan lompakostani muutaman setelin, jonka jälkeen seuraamme tummaverikköä privaattihuoneeseen. "Saisinko huomaamattoman pussin? Tätä kumista ostosta varten", muistutan kassansuuntaan toisesta ostoksestamme Hänen tarttuessa minua kädestä. Nyt mennään.

Huone on varustettu peilein. Huoneen keskellä on mukavannäköinen laiskanlinna. Pieni esiintymislava, talouspaperia... -ja tyhjentämätön roskis, jossa on paperia flunssaepidemian verran. Ja kaikkea muuta mitä nyt tanssipaikoissa sitten yleensä onkaan.

Meille tarjotaan mahdollisuutta toiseen tuoliin, mutta istumme mieluummin sylikkäin. Eikä vartissa mitään kulmasohvaa näin pieneen tilaan kyllä rakennettaisikaan, analyytikko minussa arvelee. Eritteiden kyllästämä nojatuoli välttää tällä kertaa. Käy hyvin ja kyllä kiitos. Suutelemme unohtaen sen kaiken, mitä nahkainen lepolasse on ennen meitä nähnyt. Monica riisuutuu ja käteni eksyy Hänen farkkujensa sisään.

Monica tanssii vähentäen jo valmiiksi niukkaa vaatetustaan. Pikkuhousujen tippuessa lasken Hänen farkkunsa polviin. Hänen vatsansa on jännittynyt. Musiikki ei ole Foreigneria, mutta tunnelma on silti kaunis. Olemme hämmästyttävän kahden.

Naiminen on privaattikopissa ankarasti kielletty. Ja ilmeisesti teostomusiikkikin. Astelemme viidentoista minuutin päästä ulos lumisateiselle vaasankadulle, enkä minä muista, pinnistellessänikään, miltä Monica näytti alastomana.

14. Kynttilöitä, jotka palavat koko vuoden

Vaateliikkeen ystävällisten nuorten neitien pakkaillessa naruja pussiin höpisen ajatuksissani karkkipäivästäni. Hän tarvitsee paperia mariannelleen. Tytöt kikattelevat - toinen viikkaa, toinen laskuttaa. Olemme ostaneet Hänelle vaatteitä täältä ja joka kerta tuo pikkuinen blondi on kiinnittänyt huomionsa meihin. Häntä se hieman huvittaa - siksi ostan Hänen pöksynsä juuri täältä.

Vuosi vaihtui ja hyvällä maulla sisustettiin. Ostin Hänelle pikkuhousut heräteostoksena - tai en nyt niin herätteenäkään. Pidän tapanani kuljettaa Hänen pitsisiään työkalupakissa, tai siis Guollassa, jota kutsun työkalupakiksi - en vieläkään osaa remontoida. Haluan pitää Hänet lähelläni ja lounastunnilta aion palata Hänen tuoksu mukanani. Jouduin kaupoille siksi, etten tahdo, että Häntä paleltaa. Hänen edustamansa yritys uskoo viileään sisäilmaan.

Pikku breikistä kehkeytyy hikinen iltapäiväpuhde, vaikkei Hän vastaan taistelekaan. Kiitos varasukkahousujen vain Hänen takkuinen tukkansa paljastaa lounaan olleen vähintäänkin tulinen. Palaan tietokoneeni ääreen savettin imelä tuoksu haaroissani. En usko kosmetiikkaan, mutta sitä ei usko kukaan: haisen kuin kemikalio, joten seuraavat kosteuspyyhkeet on syytä ostaa apteekista.

13. Viisikymmentä sävyä vaaleanpunaista

Hittolainen - ei flunssaa, mutta Hänen pieni punaisensa yskii kylmyyttä. Talvikin tuli. Käyntiäänestä on ennakoitavissa pakoputkistoon liittyviä tulevaisuuden investointeja, mutta kaikki harrastukset maksavat ja autoja täytyy huoltaa. Talvirenkaat rohisevat alla ja vuosi ensitapaamisesta kulunut. Ympyrä on sulkeutunut, kotka on laskeutunut ja ollaanpa sitä hupailtu iltalehdessäkin - kun lukijoilta kysytään seksistä - tai pikkujoulupettämisistä ja kesälomaseksistä.

Juhlistimme vuosipäivää kahdenkeskeisellä pienellä matkalla. Oli mukavaa päästä Hänen kanssaan vaihtamaan ympäristöä vailla arkielämän velvoitteita. Tarvitsimme molemmat sitä.

Ulkomaanmatkamme sisälsi poreammeen, jonka kalustoon kuului karvainen mies. Karvaisesta miehestä inspiraatio lähti - tai ehkei sittenkään, mutta jokatapauksessa seksiämme dokumentoi parisuhteemme ulkopuolinen henkilö. Videokuvausta. Voisi kuvitella, että paneminen jonkun edessä tarkoittaa exhibionistisia mielitekoja, mutta me unohdimme miehen kokonaan.

Kenties pulssi kohosi eniten hakiessani miestä hotellinrespasta - kun emme arvanneet kotiin tuota optiikkavelhoa tuoda. Intimiteetti- ja mukavuus syistä. On jostain syystä nolompaa hakea respasta kaiken kansan edestä mies ja laukku kuin kysellä päivähuonetta, nostaa kauluksia naamiointitarkoituksessa tai maksaa vaivihkaa käteisellä.

Ainoastaan hanskojen vaihtuminen oli kiusallinen pikku episodi muuten mukavan illan päätteeksi. Onneksi kuvaaja huomasi erheensä.