31. Tampio

Kun tekee lapsia, hankkii itselleen elinikäisiä siteitä ihmisiin. Valitettava tosiasia - toisinaan ainakin. Hänen avioliittonsa Tampion kanssa on pidempi kuin täysi-ikäisenä viettämäni vuodet. Mielikuvani Tampiosta oli Valkoinensilkki-blogin Pasin kaltainen: karismaattinen, komea, suhteellisen menestynyt ja älykäs mies. Kaikkea muuta kuin ystäväpiirin verotietoja vakoileva kateellinen keskinkertaisuus, jonka yleisilme on lannistunut. Ei ainakaan mies, joka on alelaarissa työpaikallaan, yökerhossa ja ystäväpiirissä. Eikä varmasti moukkamaisuuttaan pakoileva snobi, joka yhtyy oopperassa lauluun osoittaakseen illan isännille tuntevansa teoksen. Kokemalleni mustasukkaisuudelleni kävi kuten huolille ja ompeleille: se ratkesi todellisuuden edessä. Ja tähän perään nöyrä ja kohtelias huomio: pienistä virheistä minutkin on koottu. Jos joku ajatteli, että nythän tuolla on mopo lähtenyt aivan käsistä ja kateuttaan huutelee. Ja katuu. Kun välit vaimoon ovat menneet ja lapsetkin sanovat, että isä on sika.

Voin kuvitella, mutten julistaa, näitä tunteita olevan muillakin. Siis käsiteltäviä tunteita, jotka liittyvät aikaan ennen kunkin oman elämänsä Häntä. Niitä pieniä mielikuvia, jotka tulevat varkain mieleen. Niistä kyllä pääsee eroon - ikäerosuhteissa ainakin.