maanantai 25. helmikuuta 2013

19. Monica

Kirjoitin visiitistämme privaattishow-Monican luo merkinnässä "Joitakuita ei elämä oikein pue".

Monicasta muistan sen, että vaatteet päällä tämä tanssiva nainen näytti aikuisen kauniilta. Ja sen, että kallion hirvaskarin häpykarvoitus oli pikimusta ja kahdensormenlevyiseksi kaistaleeksi ajeltu. Hän kysyy minulta, että pitäisikö minun käydä moikkaamassa Monicaa Hänen odotellessa muualla, jotta voisin nyt keskittyä siihen mikä viimeksi meni ohitse - kun Hän sai huomioni herpaantumaan.

Tuumasta toimeen.

Astun sisään liikkeeseen ja huojennun kun huomaan tutut kasvot tiskin takana. Ilman Monicaa koko homma olisi pilalla kuin taloussanomien skuuppi tilastot hallitsevalle. Yllätyn Monican tunnistaessa minut. Hän kysyy, että tulinko todella tällä kertaa ilman esiliinaa. Myönnän tietenkin tämän, mutten lisää perään, että tulin esiliinani ehdottamana.

Hoidan maksun ja siirrymme lukittujen ovien taakse. Monica riisuutuu ja on selkeästi juttutuulella. "Onko Hän joku satunnainen kumppanisi", Monica kysyy. Vastaan, että kävin täällä tyttöystäväni kanssa. Monica tiputtaa korsettinsa lattialle paljastaen rintansa, jotka ovat keskikokoiset. Asia, jota huomasin ensimmäisen visiittimme jälkeen pohtineeni. Monica tiedustelee ikääni ja kerron olevani kolmekymppinen. Kysyn hätäpäissäni samaa häneltä. Monican ammattiminä on minun ikäiseni - siviilissä taatusti minua vanhempi, Hänenikäisensä tai niillä main.

Istun tuolissa ja Monica nostaa jalkansa käsinojalle. Pienen pienten pikkuhousujen verhoama häpy on jo tukalan lähellä naamaani naisen kysellessä Hänestä kiinnostuneena. Edellinen visiittimme tuntuu painavan tanssijaa kuin Marco Bjuströmin uutisankkurointi teevee-fania ja sohvaperunaa. Monica kertoo, että mielellään piiskaisi minua. Pitäisinkö siitä? En vastaa mitään. Monica nappaa rekviisiittapöydältään lelupiiskan ja läpsäyttää minua rintakehälle. En vaivaudu sanomaan "au", vaikka ehkä pitäisi.

Monica ehdottaa keventämään vaatetusta. Vaikkei huoneessa ole mitenkään erityisen lämmin. Monican mielestä voisin näyttää kullia kun se ei viimeksikään tahtonut pysynyt housuissa. Siis silloin kun oli se nainen siinä sylissä tyrkyttämässä itseään kesken tanssin. Kohtaus on sekava kuin radiojuontajan tai hänen nuorikkonsa twiitit ja mieleni tekisi jakaa nämä tuntemukset jonkun kanssa tuoreeltaan. Hänelle tekstaaminen olisi tässä tilanteessa Monicaa kohtaan tylyä, joten pakko malttaa ja kertoa tästä kaikesta vasta esityksen jälkeen. Nainen pyllistää seisovilta jaloilta ja riisuu pöksynsä. Lisämaksua vastaan on mahdollisuus koskea. Taantuman edessä on pakko olla lujana. Eikä tämä puoliagressiivinen tilanne kyllä houkuttele muutenkaan. Olemme selkeästi suututtaneet ammattilaisen.

Monica on tarkasti ajeltu. Kaikki näyttää siistiltä ja huolitellulta. Rusketus on tasaista ja meikki moitteeton. Aika on kuitenkin päättynyt. Monica pukeutuu ja kertoo ohessa arvanneensa, että tapaisimme uudestaan. Sen kuulemma näki minusta. Minä näen Hänen hymynsä astuessani studiolta kirkkaaseen ulkoilmaan. Hän ei edes kysy mitä tapahtui. Pakko minun on kuitenkin kertoa tai pakahdun. Yksityiskohtia ja vuoropuhelua myöten. Ettei mitään tapahtunut ja keskikokoiset olivat.



1 kommentti:

  1. Luin koko tekstin hymy huulilla, en tiedä johtuiko tilanteen koomisuudesta/koinko sen koomiseksi vai vain kirjoitustyylistäsi joka on alusta asti miellyttänyt minua :)
    Joka tapauksessa, kiitos jälleen...
    - N20

    VastaaPoista